*

anttialfthan

Isälinja

Nyt isänpäivän merkeissä - ja sattuneesta syystä - kokoan tähän tarinaa esi-isistäni, sukututkimusten tuloksia siis, ja myös nykyaikaisesta DNA-tutkimuksesta isälinjaa selvitellessä.

 

Isäni siis. Kaarlo August, kuoli kun olin 19-vuotias. Hänen muistokseen soittelen silloin tällöin Hakkapeliittain marssia - tuon rakuunan muistoksi.

Isoisäni Benjamin Alfthan oli maatalousalan opettaja, osuustoimintamies, sittemmin keskusosuusliike Hankkijan toimitusjohtaja. Kuoli melko nuorena. Laatokan rannoilla hänet tunnettiin aikoinaan Sakkolan porsaista, mitä kutsuttiin myös "Alfthanin jälkeläisiksi". Oli hankkinut jonkin siitospossun, olisikohan Tanskasta, Vernitsan valtiontilalle mitä hän nuorena miehenä isännöi.

Johannes Alfthan (1830-93) oli sanomalehden kustantaja ja kirjakauppias Viipurissa. Hänen vaimonsa kuoli samana vuonna kun Benjamin syntyi - ja samaan aikaan perheen suuri maatila, Vahvaniemen kartano, meni konkurssiin. Johannes oli aivan varaton, muutti Tukholmaan kahden vanhimman pojan kanssa ja kirjoitteli siellä romattisia tarinoita hengenpitimikseen. Kuoli viinaan. Nuoremmat lapset joutuivat kasvateiksi sukulaisille ja tuttaville.

Anton Alfthan (1792-1854), Viipurissa oli titteliltään kuvernementinsihteeri, varsinaisilta töiltään tukkukauppias, laivanvarustaja ja tehtailija. Laivat olivat enimmäkseen rannikkopurjehtijoita, mutta oli myös pitkänmatkan parkki, "Sju bröder". Antonin poikia oli tosin yhteensä enemmän kuin seitsemän, mutta seitsemän oli kai tilanne kun kyseinen alus laskettiin vesille. Tehtailua oli olutpanimo ja ennen kaikkea saippua- ja kynttilätehdas Havin kaupunginosaan, mistä nykyäänkin saavat nimensä Havin kynttilät.

Abraham Johan Alfthan (s. 1733) oli Viipurin porvari. Hänellä oli sitten poikia joista osa viljeli kartanoittensa maita tai teki samalla muuta bisnestä, yksi lähti tsaarin upseeriksi suureen Venäjänmaahan.

Abraham Johan Alftan (s. 1685) oli karoliiniarmeijan sotilas, Hämeen ja Uudenmaan läänin ratsurykmentin majoitusmestari Poltavan taistelun aikaan 1709, ja hän viettikin seuraavat 12 vuotta Siperiassa, sotavankina. Palattuaan Suomeen hän avioitui ja toimi useiden kruunun ratsutilojen pehtoorina, kulkeutuen samalla Länsi-Suomesta itään, päätyen lopuksi silloiselle Venäjän puolelle, Luumäelle, missä hän toimi sahalaitoksen pehtoorina.

Abraham Alftanus (1630-97) oli Hattulan rovasti, sitä ennen kappalaisena Taivassalossa ja ratsuväen saarnaajana. Hän oli kaksi kertaa naimisissa, ja hänestä juontuvat tämän suvun kaksi päähaaraa: Länsi-Suomen ja Viipurin seudun suku.

Ericus Erici Alftanus (k. 1639) muutti ilmeisesti nuorena opiskelemaan Turkuun, missä setänsä oli linnankirjurina. Ollessaan Helsingin koulumestari, vuoden 1614 tietämissä, Ericus meni naimisiin ja sai sittemmin paljon lapsia. Myöhemmin hän oli Turun katedraalikoulussa itse teologian lehtorina, ei enää opiskelemassa, ja vuodesta 1622 lähtien hän oli Taivassalon kirkkoherra ja myöhemmin rovasti. Jälkeläisiä hänellä on paljon Suomessa, pappis- ja virkamiessukujen kautta vähän joka suunnalle levinneinä.

Erik Hansson tunnetaan sukukronikasta, mutta hänen liittämisensä aikalaislähteisiin on osoittautunut  haasteelliseksi. Oman tulkintani mukaan kyseessä on Erik-kuninkaan henkivartija joka osallistui seitsenvuotiseen sotaan Norjan rintamalla vuodesta 1563 lähtien ja asettui sittemmin Alftan pitäjään eteläisessä Helsinglannissa. Hän joutui Juhana-kuninkaan epäsuosioon, mutta tavataan myöhemmin sotilasvirkamiehenä mm. Kaarle-herttuan valtataistelun aikaan.

Hans Eriksson on vanhin sukukronikan tuntema esi-isä tälle suvulleni. Kronikan kertomuksen mukaisena häntä ei löydy, mutta löytyy samanniminen lääninvouti joka ilmeisesti toimi välillä myös Tukholman linnassa Erik-kuninkaan kansliassa. Minulla on vainutuntuma mikä johdattaisi jäljet Taalainmaalle, Falunin lähelle.

 

Siis vainutuntuma. Nyt olen sitten tutkituttanut omaa geeniperimääni, Y-kromosomin DNA:n erityispiirteitä vertailtuna "muihin miehiin" - hyvin suureen joukkoon itse asiassa joka puolelta maailmaa. Kuulun niin kutsuttuun Ra1-haploryhmään, sen mutaatiosarjaan >Z284>S4458>S5301>S6842>YP670>S7759* - ja tästä eteenpäin jatko onkin juuri työn alla. Pitäisi löytyä päätemutaatio. Lähimmät sukulaiseni, sellaiset joilla on kanssani yhteinen esi-isä suorassa isälinjassa, ovat joka tapauksessa Ruotsissa kaikki. On Alftan lähiseudulta, on Taalainmaalta, aivan Falunistakin, ja on etelämpää, jopa Skoonesta. Ei kovin monta, noin kymmenen, joilla on yhteinen isä jossakin 1300-1400-luvulla, suunnilleen. Tätä isukkia voi olla vaikea löytää, puhumattakaan aikaisemmista sukupolvista Norjan puolella ja vielä aikaisemmista kulkemassa nykyisen Puolan kautta Skandinaviaan. Ja vielä aikaisemmista. Vuosituhansien takaa. Kaikki isät.

http://www.eupedia.com/europe/Haplogroup_R1a_Y-DNA.shtml#migration_map

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän Farzad kuva
Farzad Moghaddam pour

Terve Antti pitkästä aikaa,
Minkä ikäisenä yleensä miehen/isän ikäkriisi alkaa?
Lukisitko jutyuni täällä, mitä eilen olen laittanut.

Terkkuja, Farzad.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Voi hyvä isä miten monta isää.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Isät ovatkin mielenkiintoisia, sillä kaikkihan me uskomme olevamme vain isiemme jälkeläisiä.

Kyllä, isäni suku on tutkittu, äitini ei. Isäni kertoi minulle, että, äidin sukua ei pystytä tukimaan, kun tietoja ei ole.

Tutkimusmatkallani (Suomen kansallismuseo, Mikkelin läänin maakunta-arkisto, etc.), äitini menneisyyteen, olen löytänyt väyliä, joista ilmeisimmin meille lapsille ei haluttu/kyetty puhumaan.

Äitini fyysiset geenit ovat kuitenkin olleet selkeästi vaikuttavimpina perheemme lapsissa. Älylliset geenit sen sijaan, ainakin tässä tutkinnan vaiheessa, näyttäisivät periytyneen isämme suvulta.

Meistä osa on yksinkertaisia ja osa älykköjä. Onnekseni tai onnettomuudekseni, kuulun jälkimmäisiin.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Äitini isän puolen suku tulee länsirajan takaa, Kalixista, mutta Tornionlaakso ja Rovaniemi ovat myös vahvasti kuvassa mukana. Halusin kuitenkin selvittää miten pitkälle pääsisin suoraa äitilinjaa, ja onnistuihan se: Kemijärveltä peruuttaen Tervolaan, sieltä lopuksi Kemin puolelle ja 1600-luvun loppuun. Beata Andersdr. Pilli. Geenisukulaisia tähän äitilinjaan liittyen löytyy mm. Etelä-Pohjanmaalta ja Hämeenkyröstä, eli kovasti on länsisuomalaista. Löytyi myös yksi 6. serkku, Pohjois-Norjasta.
Isyyshän pyrkii olemaan sellainen juttu, että aivan varmaa ei loppujen lopuksikaan ole. Nyt tuo yhteys Ruotsin puolelle tuli varmistettua sukukronikan mukaiseksi, joten ilmeisesti mutkia ei ole tällä kertaa matkassa. Vielä pitäisi saada ristiin varmennus, eli tutkimus myös siitä toisesta Alftan-haarasta, suorana mieslinjana sekin.
Ericus Ericin vaimon suora tytärlinja nykyaikaan on selvitetty ja testattu sekin, mutta tuloksia ei ole vielä saatavilla.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Nyt tuli kasa tuloksia, mutta tuossa akuutissa asiassa ei vielä. Muutamaa mahdollista puuttuu.

Selvisi kuitenkin että tuolla vanhoissa esi-isissä on positiivinen uros ryhmässä A0-T, mikä on iältään jonkin verran yli 200 000 vuotta vanha, yhteinen esi-isä tuolla 150 000 - 140 000 vuoden paikkeilla.
Löytyi myös ryhmä A1, mikä on jo nuorempi: syntynyt noin 140 000 vuotta sitten, yhteinen esi-isä noin 130 000 vuotta sitten, noin suunnilleen, kun pyöristellään.
Isukki on mitä todennäköisimmin kopsinut kivestä teräaseita jossakin päin Afrikkaa ja metsästänyt kavereitten kanssa, savannilla luultavasti. Ja on ollut naisten suosiossa.

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset