anttialfthan

Veneeni tahtoo vesille.

  • Taloon mahtuu kymmenen metrin masto tarvittaessa. Talvella aikaa rajoitetaan.
    Taloon mahtuu kymmenen metrin masto tarvittaessa. Talvella aikaa rajoitetaan.
  • Keulaan. Väliaikaiset portaat kannelle.
    Keulaan. Väliaikaiset portaat kannelle.
  • Perään. Tuo moottoripeti on nyt poissa, tilalle toinen.
    Perään. Tuo moottoripeti on nyt poissa, tilalle toinen.
  • Ehkä nämä liittyvät toisiinsa, ehkä ei. Ylellisyyttä kuitenkin.
    Ehkä nämä liittyvät toisiinsa, ehkä ei. Ylellisyyttä kuitenkin.
  • Köysiä ensi hätään.
    Köysiä ensi hätään.
  • Ja tähän päälle mastokenkä. Vankka.
    Ja tähän päälle mastokenkä. Vankka.
  • Keulapuu tulee sitten vähän sivusta. Saa vedettyä sisään.
    Keulapuu tulee sitten vähän sivusta. Saa vedettyä sisään.

Tämä on kuvablogi.

Tämmöisessä minä asun ja minulla on tämmöinen päähänpinttymä.

Edelleen ja edelleen kiipeän ylös rakentelemaan venettäni.

 

Strategiset mitat: pituus 7,0, kansi (ilman reelinkitolppia) 2,4 ja syväys 1,6 metriä. Ryntäät runsaat, lanteet leveät ja kantavat.

Tämä on rakennetyypiltään ns. colin archer mutta pienempi norjalaisia. Tehty 50-luvulla, arvelen että Porvoossa.

Olen nyt muutaman vuoden kerännyt rautakaupan ja huutonetin kamaa, ostin 70-luvun moottorin - käy - nyt kokoilen palapeliä viimein yhteen. 

Se että tässä on suurin piirtein kaikki omaa tekemää johtuu taloudellisesta tilanteestani, ennen kaikkea. Vaijereita tosin jatkopleissaan vain hätätilassa.

Kahvelitakila. Isopurje puuttuu. Vaimo pihtaa ompelukonettaan.

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Upea projekti. Itsellänikin joskus tehnyt mieli jonkinlaista puuveneprojektia, mutta niin monen muun projektin johdosta siihen ei ole ollut mahdollisuutta. Olisin saanut jopa hyväkuntoisen rungonkin ilmaiseksi joitain vuosia sitten.
Hieno tuosta varmaan tulee. Tuollainen purjeveneen laittaminen vaatii vaan niin paljon, etten ainakaan minä uskaltaisi edes kuvitella ryhtyväni tuollaiseen. Nostan hattua niille ihmisille, joista on tuollaisen projektin läpiviemiseen ja mitä enemmän itse tehtyä, niin sitä arvokkaampaa.
Kumpi tuollaisessa veneprojektissa oikein hallitsee? Tekemisen ilo, vai se että pääsee veneellä vesille? Tunnen joitain veneprojektiin ryhtyneitä ja useille se tekeminen on antanut enemmän, kuin projektin loppuun saattaminen.

Käyttäjän SeppoHonkanen kuva
Seppo Honkanen

Upea projekti. Kateellisena kannustaen. Seppo

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Olen Colin Archer-fani. Hieno, sympaattinen vene sinulla. Nyt voimme myös pitää silmällä projektin valmistumista, eikö?

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Juu. Pistän uusia kuvia kun kajuutassa on katto laudoitettu ja mastokenkä päällä. Luukkuja teen pikemmin talven aikana. Nyt väliaikaiset.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Jos sitä jostain haluaisi kyetä pitämään tässä elämässä kiinni, se on kyllä päähänpinttymät. Niitä kun ei enää ole tai tule, aika synkkä meininki.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Antti, en tiedä onko purjehdusteos "Heavy Weather Sailing" tuttu sinulle, mutta juuri siellä Colin Archer-tyyppiset pursit pärjäävät parhaiten. Ylivoimainen vene pitkämatkalaisille, kuten kölikuvasi myös selkeästi paljastaa. Harkitsin itsekin sitä vaihtoehtoa vuonna 2003 kun suunnittelin fennoskandian ympäripurjehdusta (suomenlahti-norja-vienanmeri-ääninen-laatokka-suomenlahti), mutta rahan ankara laki pani valitsemaan gotlantilaisen Shipman-28, joka pärjäsi melko hyvin sekin.

Tässä lyhyt nautintopätkä Colin Archerilla, joka on vuosimallia 1936:
http://www.youtube.com/watch?v=u8D1Q6DGDMY

(P.S. Heavy Weather Sailing:in kirjoittajat Adlar Coles & Peter Bruce)

Tapio Suhonen

Hieno paatti. Merelle, tohtisin uskoa, on venhosen mieli - liekö Pielisen pintoo ihastellessa, tila liian pieni....?

Mutta asiaan. Berninalla et selviä pellavapurjeiden ompelusta - tyyliinsopivista. Poljettava vanha Singer passaa sensijaan hyvin.
Koneeksi suosittelen Wickström W-2:ta; hieno tasatahtitwinin ääni, tehot 1500:lla kierroksella ja pieni kulutus. Ja käy myös 85:llä.

t. Pellinkiläinen ja W-2

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tai yhtä hyvä vaihtoehto olisi Suomen moottoritehdas Oy:n Olympia (minulla oli 1970-luvulla föglöläinen "skötbåt", pellavapurjein, jossa oli sellainen pikkumalli: bensalla käyntiin ja petrolilla loput). Itse en enää kaipaa bensaa veneeseen (moottoripetrolia ei ole enää myynnissä). Laittaisin Anttina kunnon Yanmar-pikkudieselin tai vastaavan. Etenkin silloin kun menhään ulkomerille. Pielinen on hieno ja tuttu järvi, mutta tuo Colin Archer itse kyllä kaipaa maihin kaukaisiin......luonnostaan.

Tapio Suhonen

Olympia on (oli) hieno kone - etten sanoisi myös kaunis, katsojan silmissä...
Nuo uudet dieselit, mm. Yanmar, ovat helpompia kuin W-2, Olympia, Valmet, Mäntän kipinä...jne, mutta niistä puuttuu tyyli; messinkiosat, kupariputket etc.

Nyt kun tupaöljyä ei saa enää veneissä käyttää, niin 85 on kelpo vaihtoehto bensakoneissa: kaikkiin koneisiin se ei tietenkään sovi.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #8

"Tyyli" on sivuseikka silloin kun mennään oikein ulos ja kauas. Silloin ratkaisevat varmuus ja turvallisuus (ja bensa ei ole turvallinen polttoaine merillä). Niin se vain on. Pikku meridieseli on mahtava kampe ja kaiken lisäksi kauniskin, käyntiääntä myöten..

Tapio Suhonen Vastaus kommenttiin #9

Diesel on käytännöllinen. Yanmar on kokemukseni mukaan huippukone; jos vertaa vaikkapa Volvon vastaaviin, vaikkei nekään huonoja ole.
Tässä on kysymys jonkinlaisesta tekoviasta - asenteeni on kone-esteettinen; olen perusluonteeltani mobilisti, joka näkee esim. Graf Zeppelinin Maybach moottorin kauniina, vaimoni sanoo, että se on kokoelma muttereita...?

Esim. W-2 ei ole ongelma minulle; saan toimimaan ja pysymään kunnossa. Olen pärjännyt jopa Luaz:n kanssa, jossa on Jaltan moottori - Jaltan v4 on maailmanhistorian huonoimmaksi tituleerattu autonmoottori.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Tapio Suhosen kommenttiin jatkoa...

Tätä minäkin ajattalen suositella. Lahden ja Vääksyn puolessa välissä on venemoottorikorjaamo, josta saattaisi löytyä Wickström, mielellään startilla. Erinomainen kone jo hengeltäänkin tähän veneeseen. Tämä kone ei koskaan pettänyt meriolosuhteissa. Ja myös siitä syystä, että se tärisee vähemmän kuin 1-pyttyinen.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Merelle toki, täältähän pääsee Saimaan kanavasta. Ei ole ongelma.

Yksi kauppias tarjosi korjattua teollisuusompelukonetta, mutta kovasti maksaa. Katsotaan nyt.

Kone minulla on: Yanmar YSE8. Ja Land Roverin polttoainetankki, 80 litraa ;) Ajaa sillä pätkän. Täällä ahtailla väylillä kone on välttämätön ylellisyys. Ja tekeehän tuo sähköä.
Koneeseen yritän etsiä hyväkuntoista "olkapäätä", avgaskrök. Ja tuoreemmat hihnat pitää tilata pyörittämään vesipumppua ja laturia.

Pentti Järvi

Onko siinä mitään lämmitystä, meinaan, talvi tuloo?

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

On lämmittäjä, semmoinen kaasulla toimiva pikku hehkuttaja. Kaasupullon -/pullot ajattelin sijoittaa maston juureen. Tosin peittävät siinä vähän näkyvyyttä eteen. Maston tuntumaan ei juuri falleja tms. kiinnitellä, siihen on naakelipenkit joiden kautta vantit.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

On sulla projekti! Noh voimia.

Kari Hokkanen

Pielisellä minäkin seilanneena JOE-17:lla tiedän, että se on hyvin karikkoinen järvi.Köliveneen syväys on sen verran iso, että se voi vähän rajoittaa liikkumista siellä. Varsinkin jos aikoo mantereella ti saarissa käymään. Kaikkia karejakaan ei ole merikorttiin merkitty. Nostoköliveneellänikin minä olen pari kertaa ajanut karille niin, että on tarvinnut hypätä järveen sitä irrottamaan.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kari, asuin Polvijärvellä vuosina 1997-2003, jolloin minulla oli H-vene Kolin satamassa (siinä mihin tuo Koli-Lieksa-yhteysalus aina tulee). Ei tuo Pielinen nyt niin paha ole! Seilasin koko järven läpi useiden vuosien aikana. Inarijärvi on hieman pahempi, mutta siitäkin on riittävän hyviä karttoja olemassa.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Kyllä minulla on aikomus ajaa Pielisellä tarkasti vesissä missä on hyvä kolme metriä ja yli vettä alla. Tarkemmat paikat moottorilla ja väyliä pitkin. Yhtään ei kiinnosta korjaileminen ja paikkaaminen kuivalla maalla kesken kesän.

Toimintasuunnitelma on suunnilleen tämä:
Talvella moottori (glykoli sisällä) paikalleen, vielä kun katossa on luukkuja sopivasti auki. Pakoletku ja sen läpivienti siellä on ennestään, moottoripukki pitää rakentaa uusi, tälle koneelle. Jäähdytyksen poistoveden johtaminen pakoletkun kautta on vähän ongelmallista, puuttuu se mutka, pönttö kyllä on. Kone lähtee käyntiin ja rallattaa, se on testattu pukissa jo muutama kerta. Lurauksen bensaa tai suihkeen se tarvitsee kylmänä, sitten pätkyttää.
Loppukeväästä vien kaupungin tuntumaan ja veteen, sitten ajan sen koneella tänne lähemmäs laituriin, missä saan keulapuun paikalleen ja maston pystyyn.
Tuolla kuvissa näkyy poiju. Vankkaa lattarautaa on varattuna semmoinen 40 kiloa poijuankkuria varten. Pidän veneen mieluimmin syvemmällä, poijussa pyörimässä; ja veneen ankkureitakin on kaksi varalla.
Keulapurjeet minulla on, myös myrskyfokka, mutta se isopurje pitää siis tehdä. Saattaa olla että tulee myös latvapurje, katsotaan nyt. Joka tapauksessa pitää ruveta hakemaan balanssia, sopivilla tuulilla. Ison alaliikki on - suunnitelmassa - luokkaa 4,1 m, etuliikki 6 tai hieman alle, kahveli yli 3. Eli 24-25 neliömetrin iso.
Mastokorkeus vesirajasta on vajaa 12 m, syystäkin että tuossa reitillä Joensuuhun se on maksimikorkeus.
Valot on, tutkaheijastin on, hyysikkäistuin on. Ja sammutin on. Liivejä on rovio. Kunnon kompassia ei ole.
Rekisterissä tuo jo on.

Kari Hokkanen

Pielisellä minäkin seilanneena JOE-17:lla tiedän, että se on hyvin karikkoinen järvi.Köliveneen syväys on sen verran iso, että se voi vähän rajoittaa liikkumista siellä. Varsinkin jos aikoo mantereella ti saarissa käymään. Kaikkia karejakaan ei ole merikorttiin merkitty. Nostoköliveneellänikin minä olen pari kertaa ajanut karille niin, että on tarvinnut hypätä järveen sitä irrottamaan.

Matti Jalagin

Antille.

On tapana sanoa,että lopulta koira ja hänen paras ystävänsä eli isäntä alkavat muistuttaa toisiaan, mutta tuo Vene on Sinun näköisesi vene.

Lämmin henkäys täältä hankkeelle.

Matti

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Antti, hoi!

Veneeni on jo vesillä, mutta itse en vielä. Lennämme toukokuun 7.päivänä hollantiin ja haemme pursin sieltä pois. Contest-30 lähti kohtuullisen halvalla (vanhan mersun hintaan: 12 000 euroa) ja sen uudeksi nimeksi tulee s/y "Aldebaran":

http://images4.images-speurders.nl/images/11/1191/...

Saattaa olla, että itämeri on vielä niin kylmä tämän myöhäisen talven takia, että se joudutaan jättämään johonkin välisatamaan (Liettua, Latvia, Ruotsi). Tuleva kotisatama on Haukipudas.

Joka tapauksessa: tahtoo tämäkin heppu vesille!

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Veneessä on nyt takana targapalkki tuettuna ja vanteilla viritettynä; saa olla ja odottaa siinä. Aikanaan ruuvaan palkin päälle levankikiskon.

Lumet on sulaneet ja vedet valuneet, nyt pitää ryömiä perään ja tehdä uusi moottoripeti. Sitten siihen moottori paikalleen.

Heti kun moottori käy ja potkuri pyörii, tuon voisi viedä veteen. Laitarakenteita ja uutta peräsinpinnaa tulee tässä väsättyä varmaan ilmojen mukaan. Joo - ja mastokengän tuenta.

Kunnon isonpurjeen kanssa en rupea hötkyilemään. Pressupurje saa välttää nyt ensiksi.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset